Fossiilivapaa teräs – vihreän siirtymän edelläkävijä
Pohjoismaiden suurin teräksen tuottaja SSAB mullistaa teräksenvalmistuksen kahdella ainutlaatuisella teräksellä, joiden valmistus ei käytännössä aiheuta fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Keväällä 2023 yhtiö lanseerasi SSAB Zero™ -teräksen, joka on valmistettu kierrätetystä teräksestä fossiilivapaalla energialla. Myös fossiilivapaan teräksen tuotanto on aloitettu osoituksena teknologian toimivuudesta, ja koe-eriä toimitettu strategisille kumppaneille vuodesta 2022.
Ensimmäisen fossiilivapaan teräksen valmistus. Kuva: SSAB
KEHITYSTYÖ
Terästeollisuudessa tuotetaan enemmän hiilidioksidia kuin terästä. Tämä yhdessä EU:n lainsäädännön ja loppukäyttäjien kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden kanssa sai SSAB:n kehittämään vähähiilidioksidisia teräksiä.
Kehitystyö on ollut alusta alkaen asiakaslähtöistä. Laajojen haastattelujen pohjalta SSAB on kerännyt tietoa muun muassa siitä, mitä teräslaatuja-, -mittoja ja -tuotteita heidän tulisi valmistaa tulevaisuudessa. Testivaiheen jälkeen pilottitoimituksia on tehty eri alojen valituille kumppaneille.
VALMISTUSMENETELMÄT
SSAB:n, LKAB:n ja Vattenfallin yhteistyössä kehittämä vallankumouksellinen HYBRIT®-teknologia hyödyntää vetypelkistettyä rautasientä ja auttaa pääsemään eroon CO2-päästöjen pääasiallisesta lähteestä, eli kivihiilestä. Hiilidioksidin sijaan prosessin sivutuotteena syntyy vettä.
Uudistus koskee pääosin raudan ja teräksen valmistamista. Masuunit, joissa raudan pelkistys tehdään hiilen avulla, poistetaan ja jatkossa rauta pelkistetään vedyllä. Sulan tekemisen jälkeiset prosessit, kuten valssaus, sinkitys, lämpökäsittelyt ja pinnoitusmenetelmät, tehdään kuten aiemmin, mutta käyttäen fossiilivapaita energialähteitä.
AIKATAULUT
SSAB käynnisti kehityshankkeen vuonna 2016. Vuonna 2020 HYBRIT-hankkeessa avattiin Ruotsin Luulajassa HYBRIT®-pilottilaitos fossiilivapaan rautasienen tuotantoa varten. Maailman ensimmäinen fossiilivapaa teräslevy tuotettiin vuonna 2021 ja vuonna 2023 lanseerattiin kierrätysteräksestä valmistetut SSAB Zero™-tuotteet. Vuonna 2024 toimitettiin jo yli 50 000 tonnia SSAB Zero™ -terästä.
Parhaillaan uudistettavan Öxelösundin-tehtaan sähköllä toimiva valokaariuuni otetaan käyttöön vuonna 2026. Premium-teräksen tuotannon uudelle aikakaudelle vievän huippuluokan minimill-laitoksen käyttöönotto Luulajassa ajoittuu vuoden 2028 loppuun.
“Monien asiakkaidemme tuotteiden hiilidioksipäästöistä suurin osuus tulee teräksestä. He ovat kehittäneet valmistusosuuksiensa päästöt mahdollisimman pieniksi ja fossiilivapaan teräksen myötä he saavat nyt myös teräksen osuudesta ulkopuolisen instanssin verifioimat arvot. Meillä on jo nyt SSAB Zero™-tuotteista tarjolla hyvä valikoima, joilla voidaan vähentää CO2-päästöjä tuotteesta riippuen 59–77 prosenttia.”
KÄYTTÖOMINAISUUDET
SSAB:n erikoislujat teräkset auttavat jo nyt asiakkaita vähentämään hiilidioksidipäästöjä koko arvoketjussaan. Fossiilivapaan teräksen laatu ja ominaisuudet vastaavat perinteistä terästä, mutta vaikutus planeettaan on pienempi.
HYBRIT®-teknologialla tehtävät teräkset ovat täysin samanlaisia kuin nykytekniikalla tehtävät tuotteet ja ne täyttävät mekaanisiltaan ominaisuuksiltaan nykystandardit. Näin ollen käyttökohteet ja -tarkoitukset ovat samoja kuin aiemmin.
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
SSAB Zero™ -teräksen myötä SSAB pyrkii vähentämään tuotannon fossiilisia hiilidioksidipäästöjä huomattavasti. Tullessaan kaupallisesti saataville SSAB Fossil-free™ -teräksen tuotannon fossiiliset hiilipäästöt tulevat olemaan alle 0,05 kg CO2e-päästöjä teräskiloa kohden Scope 1- ja 2-luokissa ja rautamalmin ylävirran osalta Scope 3 -luokassa GHG-protokollan mukaisesti.
Mahdollisina vaikutuksina on Ruotsin kokonaishiilidioksidipäästöjen väheneminen noin 10 prosentilla ja Suomen noin 7 prosentilla. Tuotannon valmistuttua fossiilivapaalla teräksellä päästään käytännössä nollapäästöihin.
SSAB on yksi maailman edistyneimmistä teräksentuottajista, joka mullistaa teräksenvalmistuksen innovaatioillaan ja teräksillä, joista ei synny käytännössä lainkaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.
